Shakki säännöt

Mikä on shakki?

Shakki on kahden pelaajan strategiapeli, jota pelataan 8×8-ruudukolla. Pelin tavoitteena on saattaa vastustajan kuningas shakkimattiin – tilanteeseen, jossa kuningas on uhattuna eikä voi paeta uhkaa millään laillisella siirrolla.

Shakin juuret ovat noin 500-luvun Intiassa, jossa peli tunnettiin nimellä chaturanga. Sieltä se levisi Persiaan (shatranj) ja sitä kautta Eurooppaan keskiajalla. Nykyiset säännöt vakiintuivat 1400–1500-luvuilla, kun kuningattaresta ja lähetistä tehtiin nykymuotonsa kaltaisia pitkäliikkeisiä nappuloita. Pelin viralliset säännöt määrittelee FIDE (Fédération Internationale des Échecs), joka perustettiin Pariisissa vuonna 1924.

Suomessa lajia hallinnoi Suomen Shakkiliitto. Olipa kyseessä kotipeli, online-peli tai turnauspeli, perussäännöt ovat aina samat – vain ajanottoa ja menettelytapoja koskevat erityissäännöt vaihtelevat.

Alkuasetelma ja pelilauta

Shakkilautaa katsotaan niin, että vaalea ruutu on aina oikeassa alakulmassa molempien pelaajien näkökulmasta. Lauta käännetään väärin yllättävän usein – tarkista aina ennen pelin alkua.

Nappulat asetetaan kahdelle ensimmäiselle riville. Toisella rivillä pelaajan edessä ovat sotilaat. Ensimmäisellä rivillä järjestys ulkoa keskelle on: torni, ratsu, lähetti, kuningatar, kuningas, lähetti, ratsu, torni. Tärkeä muistisääntö kuningattaren paikasta: kuningatar omalle väriselle ruudulle – valkea kuningatar vaalealle, musta kuningatar tummalle.

Shakin nappulat ja niiden liikkeet

Shakissa on kuusi erilaista nappulaa. Jokaisella on oma liikkumistapansa. Yhteistä kaikille on se, että nappula ei voi liikkua omiensa läpi, eikä se voi siirtyä ruutuun jossa on jo oma nappula. Vastustajan nappulan päälle siirtyminen tarkoittaa sen lyömistä – lyöty nappula poistetaan laudalta. Ainoa nappula joka voi hypätä toisten yli on ratsu.

Kuningas (♔ / ♚) – arvo: korvaamaton

Kuningas liikkuu yhden ruudun kerrallaan mihin tahansa suuntaan: eteen, taakse, sivuille tai vinottain. Kuningas on pelin tärkein nappula – sen suojaaminen ja vastustajan kuninkaan matittaminen on koko pelin tarkoitus.

Kuninkaan tärkein erityispiirre: se ei saa koskaan siirtyä uhattuun ruutuun. Pelaaja ei saa myöskään tehdä siirtoa, joka jättäisi oman kuninkaan uhatuksi. Tilannetta jossa kuningas on uhattuna sanotaan shakiksi. Kuningas on myös ainoa nappula jota ei voida lyödä – se vain matitetaan.

Kuninkaalla on yksi erikoissiirto, linnoitus, johon palataan erikoissääntöjen kohdalla.

Kuningatar / daami (♕ / ♛) – arvo: 9

Kuningatar on shakin voimakkain nappula. Se yhdistää tornin ja lähetin liikkeet: kuningatar voi liikkua niin pitkälle kuin haluaa suoraan tai vinottain mihin tahansa kahdeksaan suuntaan, kunhan mitään omaa nappulaa ei ole tiellä.

Yhdellä siirrolla kuningatar voi kuitenkin liikkua vain yhteen suuntaan – ei esimerkiksi ensin suoraan ja sitten vinottain. Aloittelijan virhe on tuoda kuningatar peliin liian aikaisin, jolloin se joutuu vastustajan kevyempien nappuloiden hyökkäyksen kohteeksi.

Torni (♖ / ♜) – arvo: 5

Torni liikkuu vain suoraan – eteen, taakse, vasemmalle tai oikealle – niin monta ruutua kuin haluaa, kunhan reitillä ei ole omaa nappulaa. Tornit ovat erityisen vahvoja avoimilla linjoilla ja loppupelissä, kun lauta on tyhjentynyt.

Tornilla on rooli myös linnoituksessa, joka on ainoa siirto jossa siirretään kahta omaa nappulaa kerralla.

Lähetti (♗ / ♝) – arvo: 3

Lähetti liikkuu vain vinottain niin pitkälle kuin haluaa, kunhan reitti on vapaa. Jokaisella pelaajalla on kaksi lähettiä, ja ne pysyvät koko pelin ajan saman värin ruuduilla – toinen lähetti liikkuu vain vaaleilla ja toinen vain tummilla ruuduilla.

Kahden lähetin yhteistyö (ns. ”lähettipari”) on hyvin voimakas, koska ne yhdessä kattavat sekä tummat että vaaleat ruudut. Lähetin pari katsotaan loppupelissä jopa hieman ratsuparia arvokkaammaksi.

Ratsu / hevonen (♘ / ♞) – arvo: 3

Ratsu liikkuu kaikista nappuloista omaperäisimmin: L-kirjaimen muotoisesti. Käytännössä ratsu siirtyy kaksi ruutua suoraan ja sitten yhden ruudun sivulle – tai yhden ruudun suoraan ja kaksi ruutua sivulle. Liikemahdollisuuksia on enimmillään kahdeksan.

Ratsu on ainoa nappula joka voi hypätä muiden nappuloiden yli. Tämä tekee siitä erityisen tehokkaan ahtaissa, suljetuissa asemissa, joissa lähetin liikkumavaraa ei juuri ole. Ratsu on heikoimmillaan avoimilla laudoilla, lähetti taas vahvoimmillaan.

Sotilas (♙ / ♟) – arvo: 1

Sotilas on heikoin mutta lukumääräisesti suurin nappula – molemmilla pelaajilla on kahdeksan sotilasta. Sotilaat liikkuvat oudosti: ne liikkuvat suoraan eteenpäin mutta lyövät vinottain. Tämä on tärkein muistettava sääntö sotilaista.

• Liikkuminen: sotilas siirtyy yhden ruudun eteenpäin. Ensimmäisellä siirrollaan se voi siirtyä yhden tai kahden ruudun verran. Sotilas ei koskaan voi liikkua taaksepäin.
• Lyöminen: sotilas lyö viistosti eteenpäin – yhden ruudun verran vasemmalle tai oikealle eteen. Sotilas ei voi lyödä suoraan eteen olevaa nappulaa, vaan jää siihen jumiin kunnes nappula liikkuu pois.
• Korotus: kun sotilas saavuttaa vastustajan päätyrivin (rivi 8 valkealla, rivi 1 mustalla), se korotetaan haluamaksi upseeriksi – yleensä kuningattareksi.
• Ohestalyönti (en passant): erikoissääntö joka koskee vain sotilaita, ks. erikoissäännöt.

Pelin säännöt vaihe vaiheelta

Tässä shakin perussäännöt vaihe vaiheelta. Säännöt ovat samat olipa kyseessä koti-, online- tai turnauspeli – vain ajanottoa ja menettelytapoja koskevat lisäsäännöt vaihtelevat.

Erikoissäännöt: linnoitus, sotilaan korotus, ohestalyönti

Shakissa on kolme erikoissääntöä joita aloittelijat usein eivät tunne. Ne on oltava hallussa, koska ne toistuvat lähes joka pelissä.

Linnoitus (tornitus, rokadi)

Linnoitus on shakin ainoa siirto, jossa siirretään kahta omaa nappulaa kerralla: kuningasta ja tornia. Linnoituksen tarkoitus on siirtää kuningas turvaan laudan reunaan ja tuoda torni mukaan peliin keskemmälle.

Linnoitus tapahtuu näin: kuningasta siirretään kaksi ruutua kohti tornia, ja torni siirtyy kuninkaan yli sen viereiseen ruutuun.

• Lyhyt linnoitus (kuningassivusto, ”kingside”): kuningas siirtyy g-linjalle, torni siirtyy f-linjalle. Merkitään 0–0.
• Pitkä linnoitus (kuningatarsivusto, ”queenside”): kuningas siirtyy c-linjalle, torni siirtyy d-linjalle. Merkitään 0–0–0.

Linnoitus on sallittu vain kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• Kuningas ei ole vielä liikkunut yhtään kertaa pelissä.
• Linnoitukseen osallistuva torni ei ole liikkunut.
• Kuninkaan ja tornin välissä ei ole muita nappuloita.
• Kuningas ei ole shakissa.
• Kuningas ei joudu shakkiin missään ruudussa, jonka se ohittaa tai johon se päätyy.

Toisin kuin moni luulee, tornin saa olla uhattuna tai tornin ohittama ruutu uhattuna – linnoituksen estää vain kuninkaan turvallisuus, ei tornin.

Sotilaan korotus

Kun sotilas saavuttaa vastustajan päätyrivin (valkean sotilas riville 8, mustan sotilas riville 1), se on pakko korottaa upseeriksi samalla siirrolla. Korotettu nappula voi olla kuningatar, torni, lähetti tai ratsu – ei kuningas eikä toinen sotilas.

Korotus on yleensä kuningattareksi, koska kuningatar on vahvin upseeri. Joskus on kuitenkin järkevää korottaa muuksi nappulaksi:

• Ratsuksi, jos se antaa välittömän shakkimatin tai kaksoisuhan, jota kuningatar ei pystyisi tekemään.
• Torniksi, jos kuningattareksi korottaminen aiheuttaisi pattitilanteen.
• Lähetiksi, vain hyvin harvoissa erityistilanteissa.

Pelaajalla voi siis teoriassa olla yhdeksän kuningatarta laudalla samanaikaisesti, jos hän saa kaikki sotilaansa korotettua. Käytännössä tämä on harvinaista.

Ohestalyönti (en passant)

Ohestalyönti on shakin oudoin sääntö – lähes joka aloittelija saa sen yhden kerran kasvoilleen ennen kuin oppii sen. Sääntö koskee vain sotilaita.

Tilanne syntyy näin: jos vastustajan sotilas siirtyy ensimmäisellä siirrollaan kaksi ruutua eteenpäin ja päätyy oman sotilaasi viereen (samalle riville), oma sotilaasi voi seuraavalla siirrolla lyödä sen ohi – aivan kuin vastustajan sotilas olisi siirtynyt vain yhden ruudun.

Tärkeää: ohestalyönti on tehtävä heti seuraavalla siirrolla, tai se menetetään pysyvästi. Tämä on ainoa shakin lyöntitapa, jossa lyöjä ei siirry lyödyn nappulan ruutuun, vaan lyödyn nappulan ohittamaan ruutuun.

Voittaminen, shakkimatti ja tasapeli

Shakkipeli päättyy aina yhdellä kolmesta tavasta: voittoon, häviöön tai tasapeliin. Voitto vaatii lähes aina shakkimatin tai luovutuksen, tasapeli on mahdollinen useilla eri tavoilla.

Shakkimatti

Shakkimatti syntyy kun pelaajan kuningas on shakissa eikä voi paeta uhkaa millään laillisella siirrolla – ei siirtymällä, ei lyömällä uhkaajaa, eikä siirtämällä omaa nappulaa väliin. Shakkimatissa peli päättyy heti, ja matin tehnyt pelaaja on voittaja.

Maailman lyhin matti on niin sanottu narrinmatti, joka voidaan saada aikaan vain neljällä siirrolla. Se vaatii kuitenkin että vastustaja pelaa erittäin huonosti.

Luovutus

Pelaaja voi luovuttaa milloin tahansa, jos asema näyttää toivottomalta. Luovutus tarkoittaa että vastustaja voittaa. Mestaritasolla peli päättyy usein luovutukseen ennen mattia – on tapana tunnustaa selvä häviö ennen kuin matti on toteutunut. Luovutus ilmaistaan yleensä kättelemällä tai sanomalla.

Tasapeli – viisi syytä

Tasapeli on shakissa tavallinen tulos, varsinkin kovatasoisessa pelissä. Tasapeli voi syntyä viidellä eri tavalla:

• Patti: siirtovuorossa olevalla pelaajalla ei ole yhtään laillista siirtoa, MUTTA hänen kuninkaansa ei ole shakissa. Tämä on pattitilanne, ja peli päättyy automaattisesti tasapeliin. Aloittelijat sortuvat usein matin sijasta pattiin.
• Saman aseman kolminkertainen toistuminen: jos täsmälleen sama asema (samat nappulat samoissa paikoissa, sama siirtovuoro, samat linnoitus- ja ohestalyöntimahdollisuudet) syntyy kolme kertaa pelin aikana, kumpi tahansa pelaaja voi vaatia tasapeliä. Viisinkertaisessa toistumisessa tasapeli julistetaan automaattisesti.
• 50 siirron sääntö: jos viimeisten 50 siirtoparin aikana ei ole tehty yhtään sotilassiirtoa eikä yhtään lyöntiä, kumpi tahansa pelaaja voi vaatia tasapeliä. 75 siirron jälkeen tasapeli julistetaan automaattisesti.
• Riittämätön materiaali: jos kummallakaan pelaajalla ei ole tarpeeksi nappuloita matin tekemiseen, peli on automaattisesti tasapeli. Esimerkkejä: kuningas vs. kuningas, kuningas + lähetti vs. kuningas, kuningas + ratsu vs. kuningas.
• Sopimustasapeli: pelaajat voivat milloin tahansa sopia tasapelistä. Toinen tarjoaa tasapeliä siirtonsa jälkeen, ja jos toinen suostuu, peli päättyy.

Strategiat aloittelijalle

Shakin sääntöjen oppiminen kestää tunnin. Hyvän pelin pelaaminen kestää vuosia. Tässä viisi strategiaa, jotka erottavat tasokkaan aloittelijan satunnaispelaajasta.

Nappuloiden suhteelliset arvot

Vaihtopäätöksiä tehdessä kannattaa muistaa nappuloiden suhteelliset arvot. Nämä arvot ovat keskimääräisiä – todellinen arvo riippuu tilanteesta. Yhdellä rivillä voi seistä sotilas joka on ratkaisevampi kuin koko kuningatar.

Käytännön sääntöjä vaihtoihin:

• Vaihda 3 vastaan 3 (ratsu vastaan lähetti) on tasapainoinen.
• Älä vaihda tornia (5) ratsuun tai lähettiin (3) ilman erityistä syytä – se on 2 pisteen tappio.
• Kuningatar (9) ei kannata vaihtaa torniin (5), ellet saa muuta hyötyä (matti, voitto materiaali muualla).
• Kahden lähetin pari on yhdessä noin 6,5 arvoinen avoimilla laudoilla – siis hieman yli suoran lähetti+ratsu-yhdistelmän (6).

Turnaussäännöt lyhyesti

Turnauksissa noudatetaan FIDE:n sääntöjä, jotka tuovat lisäsääntöjä kotipelin lisäksi. Tärkeimmät turnaussäännöt:

• Kosketussääntö: jos pelaaja koskettaa omaa nappulaansa, hänen on siirrettävä sitä jos siirto on laillinen. Jos pelaaja koskettaa vastustajan nappulaa, hänen on lyötävä se jos se on mahdollista. Jos pelaaja haluaa vain järjestää nappulaa, hänen on ensin sanottava ”korjaan” (j’adoube).
• Yhden käden sääntö: kaikki siirrot tehdään yhdellä kädellä. Toisella ei saa edes painaa kelloa.
• Shakkikello: molemmilla pelaajilla on sama aikamäärä koko peliin (ei siirtoon). Vuoron jälkeen pelaaja painaa kelloa, joka käynnistää vastustajan ajan. Jos aika loppuu ja vastustaja huomauttaa siitä, aikansa loppuun käyttänyt häviää – paitsi jos vastustajalla ei ole riittävästi materiaalia matin tekemiseen, jolloin tulos on tasapeli.
• Pöytäkirja: turnauksissa molempien pelaajien on merkittävä omat ja vastustajan siirrot pöytäkirjaan algebrallisella merkintätavalla (e2-e4, Rf3, jne.).
• Laiton siirto: ensimmäisestä laittomasta siirrosta vastustaja saa kaksi minuuttia lisäaikaa. Toinen laiton siirto johtaa pelin häviöön.
• Hiljaisuus: pelialueella on oltava hiljaa. Matkapuhelimien on oltava suljettuna – soimisesta tai käsittelystä voi seurata häviö.

Yleisimmät aikamuodot:

• Klassinen shakki: 90 min + 30 sek/siirto, tai 120 min koko pelille
• Nopea shakki (rapid): 10–60 minuuttia per pelaaja
• Pikashakki (blitz): 3+2 tai 5+0, eli 3–5 minuuttia + lisäaika per siirto
• Bullet: 1 minuutti per pelaaja, suosittu vain online

Missä shakkia voi pelata netissä

Shakkia voi pelata ilmaiseksi useilla luotettavilla nettisivuilla. Suosituimmat:

• Lichess.org – täysin ilmainen, ei mainoksia, avoimen lähdekoodin alusta. Erinomaiset analyysityökalut, opetustehtäviä ja turnauksia. Suositeltu valinta useimmille pelaajille.
• Chess.com – maailman suurin shakkialusta, miljoonia pelaajia. Ilmainen perusversio, premium-versiossa lisää opetussisältöä. Vahva sosiaalinen yhteisö, suuria turnauksia.
• Chess24, Playok, FlyOrDie – muita ilmaisia vaihtoehtoja, joissa voi pelata satunnaisia vastustajia vastaan.

Aloittelijalle Lichess on usein paras vaihtoehto sen ilmaisuuden ja häiriöttömän käyttöliittymän takia. Chess.com taas on parhaimmillaan jos haluat pelata samojen pelikavereiden kanssa toistuvasti tai osallistua suurempiin turnauksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Muita lautapelin sääntöjä