Squash on kilpailullinen mailapeli, jota pelataan yleensä sisäkentällä neljän seinän ympäröimänä. Peliä pelataan kahden pelaajan välillä (singles) tai neljän pelaajan välillä (doubles). Tavoitteena on osua palloon vuorotellen ja yrittää saada pallo pomppaamaan pois vastustajan ulottuvilta. Peli vaatii nopeutta, ketteryyttä ja taktista älykkyyttä.
Katsotaan seuraavaksi tarkemmin squashin sääntöjä.
Pelin idea on voittaa pisteitä vastustajaa vastaan saamalla pallo pomppimaan niin, että vastustaja ei pysty sitä pelaamaan takaisin kunnolla. Peliä pelataan sisäkentällä neljän seinän ympäröimänä, ja tavoitteena on tehdä pelissä enemmän pisteitä kuin vastustaja.
Tässä on perusperiaatteet squashin pelin ideasta:
Vuorojen vaihto: Squashia pelataan vuorotteluperiaatteella. Pelaajat lyövät vuorotellen palloa seinään ja yrittävät saada pallon menemään vastustajan ulottumattomiin.
Pallon pomppiminen: Squashissa pallo pomppii seinistä ja lattiasta arvaamattomasti, mikä tekee siitä nopeatempoisen ja haastavan lajin. Pelaajan on oltava valmiina liikkumaan nopeasti ja sopeutumaan pallon erilaisiin kimpoihin.
Pisteen saaminen: Pisteet saadaan, kun vastustaja ei pysty pelaamaan palloa takaisin niin, että se osuu seinään yläviivan alapuolella. Pelaaja, joka onnistuu saamaan pallon osumaan seinään yläviivan alapuolelle vastustajan ulottumattomiin, saa pisteen.
Pelin voitto: Pelissä on yleensä eräraja, ja voittaja on se pelaaja tai joukkue, joka saa ensimmäisenä sovitun määrän pisteitä (esimerkiksi 11 tai 9) ja on samalla vähintään kahdella pisteellä edellä vastustajaa.
Squash on fyysinen ja nopeatempoinen peli, joka vaatii hyvää ketteryyttä, nopeutta, taktista älykkyyttä ja hyvää pallon hallintaa. Peli tarjoaa myös kuntoilumahdollisuuksia ja on suosittu harrastus monissa maissa. Pelissä on myös todella paljon erilaisia sääntöjä, jotka pelaajan on hyvä tietää.
Squash on kilpailullinen mailapeli, joka vaatii nopeutta, taituruutta ja taktista älykkyyttä. Pelissä kaksi pelaajaa kilpailee toisiaan vastaan ahtaalla sisäkentällä, jossa pallo kimpoilee seinistä ja lattiasta. Pelaajien tavoitteena on voittaa pisteitä saamalla pallo liikkumaan niin, että vastustaja ei pysty sitä pelaamaan takaisin kunnolla.
Pistelasku on squashissa keskeinen osa peliä. Ottelu koostuu paras viidestä erästä, ja jokainen erä pelataan 11 pisteeseen. Tasaista 10-10 -tilannetta jatketaan, kunnes joku pelaajista saa kahden pisteen eron. Sekä syöttäjä että vastaanottaja voivat voittaa pisteitä, ja voittaja jatkaa syöttämistä.
Ennen ottelua pelaajilla on mahdollisuus lämmitellä yhdessä kentällä enintään 5 minuuttia. Tämä aika auttaa pelaajia valmistautumaan fyysisesti ja henkisesti peliin. Lämmittelyn puolivälissä pelaajat vaihtavat puolia, jotta kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet harjoittaa lyöntejään.
Syötön aloittaa arvonnan voittaja. Syöttäjä valitsee, kummasta ruudusta hän aloittaa. Hänellä on velvollisuus vaihtaa syöttöruutuja erien ja syöttövuorojen välillä. Syöttäessään pelaajalla on oltava vähintään toinen jalka kosketuksessa lattiaan syöttöruudun rajojen sisäpuolella. Syötön on osuttava etuseinään ja putoava lattiaan vastaanottajan puolelle.
Pelin keskiössä on palloralli, jossa pelaajat lyövät palloa vuorotellen. Voittaja on se, joka saa vastustajan tekemään virheen tai ei onnistu palauttamaan palloa. Palautus on oikea, jos vastaanottaja lyö pallon etuseinään ennen kuin se koskettaa lattiaa kahdesti.
Squash-ottelu etenee sujuvasti ensimmäisen syötön jälkeen erän loppuun asti. Tauot ovat sallittuja erien välillä, ja ne kestävät 90 sekuntia. Pelaajat voivat tarvittaessa vaihtaa mailaa tai varusteita tauon aikana.
Pelaajan tulee mahdollistaa vastustajalle esteetön kulku pallolle. Pelissä voi esiintyä estämistilanteita, joissa pelaajan on joko jatkettava pelaamista, peli keskeytetään uudelleen (let), tai pelaaja voittaa pisteen (stroke), riippuen tilanteesta.
Kääntyminen on sallittu, mutta pelaajan on oltava varovainen, ettei osu palloon vastustajaan kääntymisen jälkeen.
Jos pelaajan lyömä pallo osuu vastustajaan ennen etuseinää, peli keskeytyy ja tuomitaan pisteet sen mukaan, olisiko palautus mennyt suoraan etuseinään.
Let voidaan myöntää myös muissa tilanteissa, kuten pallon osuessa lattialla olevaan esineeseen tai pelaajan pelkäävän osuvansa vastustajaan.
Squashissa pelaajan verenvuoto on tyrehdytettävä ennen kuin peli voi jatkua. Loukkaantuminen voi vaikuttaa pelin lopputulokseen. Pelaajalla on rajallinen aika toipumiseen. Muut kuin vamman aiheuttamat pelikyvyttömyydet eivät oikeuta pitkään taukoon.
Squashissa hyökkäävä, alentava tai loukkaava käytös ei ole sallittua. Turvallisuus ja kunnioitus ovat keskeisiä arvoja pelin pelaamisessa.
Squashissa menestyminen vaatii hyvää tekniikkaa ja taitoa, mutta myös strategia on tärkeä osa peliä. Tässä joitakin perusstrategioita, jotka voivat auttaa sinua menestymään squash-kentällä:
Hallitse keskialuetta: Pyri pitämään itsesi hallitsevana pelaamalla keskialueella kenttää. Tämä antaa sinulle paremman näkökentän ja mahdollisuuden liikkua nopeasti mihin tahansa suuntaan. Vastustajasi joutuu liikkumaan enemmän ja väistämään sinua, mikä voi luoda mahdollisuuksia hyökkäyksille.
Käytä raja-alueita: Yksi tehokkaista taktiikoista on pelata palloa pitkin sivu- tai takarajaa. Tämä pakottaa vastustajasi liikkumaan paljon ja voi aiheuttaa painetta. Muista kuitenkin varmistaa, että lyöntisi ovat tarkkoja, jotta pallo ei mene ulos.
Varioidut lyönnit: Älä pelaa aina samaa lyöntiä. Vaihtele syöttöjäsi ja lyöntejäsi sekä korkeudessa että nopeudessa. Tämä pitää vastustajasi arvaamattomana ja vaikeuttaa hänen reagointiaan.
Hyödynnä vastustajan heikkoudet: Yritä tunnistaa vastustajasi heikkoudet ja hyökkää niihin. Jos hänellä on vaikeuksia liikkua eteenpäin, pelaa lyöntejä etualueelle. Jos hänellä on ongelmia pallon yläpuolelle lyömisessä, pelaa korkeita lyöntejä.
Paineistus: Pyri luomaan painetta vastustajaasi pelaamalla aktiivisesti ja nopeasti. Käytä lyhyitä ja nopeita lyöntejä, jotka pakottavat vastustajasi reagoimaan nopeasti. Pidä hänet liikkeellä.
Ota aikaa: Jos huomaat, että vastustajasi on hengästynyt tai väsynyt, voit hidastaa pelin tempoa ja tehdä pitkiä palloralleja, jotta hän uupuu nopeammin.
Puolustus: Jos olet ahtaalla ja puolustusasemassa, pyri vain palauttamaan pallo seinään tai takaisin keskelle kenttää. Älä yritä liikaa, sillä virhe voi johtaa pistemenetykseen.
Kommunikoi: Jos pelaat joukkueena (kaksinpeli tai nelinpeli), kommunikaatio on tärkeää. Ilmoita kumppanillesi, milloin otat pallon ja milloin hänellä on vastuu. Kommunikoi myös taktiikoista ja vastustajien heikkouksista.
Mentaalinen vahvuus: Squashissa mentaalinen vahvuus on tärkeää. Pidä mielesi rauhallisena ja keskity jokaiseen pisteeseen. Älä anna periksi, vaikka olisit tappiolla.
Harjoittele: Lopuksi, harjoittelu on avain menestykseen. Paranna tekniikkaasi, fysiikkaasi ja pelisilmääsi säännöllisillä harjoituksilla ja pelaamalla paljon.
Muista, että squashissa on monia erilaisia pelityylejä, ja strategiasi voi vaihdella vastustajan ja pelitilanteen mukaan. Tärkeintä on olla joustava ja sopeutua peliin parhaalla mahdollisella tavalla.
Squashin sääntöjen historia juontaa juurensa 1800-luvulle, ja laji on kehittynyt vuosien varrella useiden sääntömuutosten ja mukautusten kautta. Tässä on lyhyt katsaus squashin sääntöjen historialliseen kehitykseen:
Squashin alkuperä: Squash kehittyi 1800-luvun alussa Lontoossa, kun brittiläiset sotilaat ja virkamiehet alkoivat pelata mailapeliä suljettujen seinien ympäröimillä kentillä. Pelissä käytettiin erityisiä palloja ja mailoja, jotka muistuttivat nykyaikaisia squash-varusteita.
Squashin sääntöjen ensiaskeleet: Squashin varhaiset säännöt eivät olleet yhtä standardoituja kuin nykyään. Erilaiset squash-klubit ja pelaajat saattoivat soveltaa omia sääntöjään. Tämä johti tarpeeseen standardoida pelin säännöt.
Squashin ensimmäiset kirjalliset säännöt: Ensimmäiset kirjalliset squashin säännöt laati Harrow Schoolin oppilas J.H. Smith vuonna 1864. Nämä säännöt olivat varsin yksinkertaiset verrattuna nykyaikaisiin sääntöihin. Ne koskivat pääasiassa kentän ulottuvuuksia ja mailan käyttöä.
Kehittyvät säännöt: Squashin suosio kasvoi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja säännöt alkoivat kehittyä monimutkaisemmiksi. Säännöissä määriteltiin esimerkiksi, miten pistelaskua ja syöttöä tulisi hoitaa.
Standardisoidut säännöt: Vuonna 1907 perustettiin Englannin squash-racquets-liitto (nykyinen Englannin squash), ja se laati ensimmäiset standardisoidut säännöt squashille. Nämä säännöt toimivat pohjana squashin säännöille, jotka ovat edelleen käytössä tänä päivänä.
Sääntöjen jatkuva kehitys: Squashin sääntöjä on päivitetty ja muutettu vuosien varrella useita kertoja, kun laji on kasvanut ja kehittynyt maailmanlaajuisesti. Muutokset ovat kohdistuneet esimerkiksi syöttöruutujen sijaintiin, pistelaskuun, mailan käyttöön ja pelin ajoittaiseen muutokseen.
Nykyisin squashin säännöt määrittelevät tarkasti kentän ulottuvuudet, syöttöjärjestyksen, pistelaskun, lyöntien sallitut ja kielletyt tekniikat sekä monia muita yksityiskohtia. Kansainvälinen squash-liitto (World Squash Federation) ja eri maiden squash-järjestöt työskentelevät yhdessä varmistaakseen, että säännöt pysyvät ajan tasalla ja yhdenmukaisina kaikkialla maailmassa. Squashista on tullut maailmanlaajuisesti suosittu kilpailullinen mailapeli, ja sen säännöt ovat olennainen osa lajin kehitystä ja pelaamista.
Squash, puhekielessä tunnettu myös nimellä “kössi,” on suljettu kentällä pelattava pallopeli, jota voi pelata kahden pelaajan kesken. Squash oli suosittu ja trendikäs laji 1980-luvulla ja se jatkaa suosionsa säilyttämistä hyvänä liikuntamuotona ja kuntoilumuotona.
Pelikenttä koostuu lattiasta, etuseinästä, sivuseinistä, takaseinästä ja katosta, mikä muodostaa huoneen, jossa pelialueena käytetään lähes koko tilaa. Pelin aikana pallo saa osua kaikkiin seiniin määritellyllä alueella ja sen on osuttava lattiaan etuseinän jälkeen. Pallo ei saa koskea alueen ulkopuolisiin osiin, kuten seinien yläosiin ja etuseinän alaosaan tai kattoon. Syöttäessä olkavartesi ei saa nousta vaakasuoran tason yläpuolelle. Jos pallo osuu rajaan (yleensä punaiseksi maalattu), se katsotaan “ulkona.” Pallo on palautettava korkeintaan yhden lattiapomppun jälkeen, samoin kuin tennisssä. Palloa voi myös palauttaa “ilmasta” ilman, että se osuu lattiaan.
Kentän keskellä on poikittainen viiva, jolla on syöttöruutu kummassakin päässä, sivuseinien vieressä. Lisäksi kentässä on pitkittäisviiva, joka kulkee kentän keskellä. Noin 20 cm keskiviivan takana, kun katsotaan kentän takaosasta, on T-piste, kohta, josta palloa vastaanottavalla pelaajalla on paras paikka reagoida siihen. Yläraja ympäröi koko kenttää, kulkeen lähellä kattoa etuseinällä, mutta paljon alempana takaseinällä. Pallon on pysyttävä ylärajan alapuolella. Takaseinän kautta pelaaminen on sallittua.
Syötettäessä toisen jalan on oltava syöttöruudun sisällä (ei rajan päällä). Etuseinällä on kolme vaakasuoraa viivaa: alin on alaraja, keskellä syöttöraja ja ylimpänä yläraja. Syöttäessä pallon on ensin osuttava etuseinään ylärajan ja syöttörajan väliin ja sen jälkeen pompahdettava vastustajan puolelle transversaalin taakse (vastustajan kenttäneljänneksessä). Tämän jälkeen pallo pelataan loppuun. Jos on mahdollisuus, että pallo voisi osua vastustajaan, esimerkiksi osua vastustajan selkään, on huudettava varoitus: “let!” Tässä tapauksessa piste pelataan uudestaan, tai jos vastustaja oli täysin tiellä, syöttävä pelaaja voittaa pisteen suoraan.
Pelin aikana jokaisesta pallorallista saa yhden pisteen. Erävoittoon tarvitaan 11 pistettä. Tasatilanteessa 10-10 pelataan tasatilanneerä, jossa vaaditaan 2 pisteen johto. Yleensä pelataan “paras viidestä,” mikä tarkoittaa, että voittoon tarvitaan kolme voitettua erää.
Aukaise pelimaailmaa vieläkin laajemmaksi ja kokeile myös näitä:
Squash
yhteystiedot