Snooker on biljardista 1800-luvun Intiassa kehittynyt taitopeli, jossa kaksi pelaajaa pussittaa 21 palloa tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Tällä sivulla käymme läpi snookerin viralliset säännöt, pallojen pistearvot, virhetilanteet, vapaapallosäännön sekä strategiat aloittelijalle.
Mikä on snooker?
Snooker on biljardin sukulaislaji, jossa kaksi pelaajaa kilpailee pisteistä pussittamalla palloja tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Lajia pelataan vihreällä veralla päällystetyllä 12 jalan pöydällä, ja pelialueella on 22 palloa: 15 punaista, 6 väripalloa ja yksi valkea lyöntipallo.
Pelin synty ajoittuu 1800-luvun loppupuolen Intiaan, jossa brittiarmeijan upseerit kehittivät biljardista oman variaationsa. Lajin kehittäjänä pidetään yleisesti eversti Sir Neville Chamberlainia, ja ensimmäiset viralliset säännöt kirjattiin Ootacamundissa vuonna 1882. Sana snooker tuli kadettikoulun ensimmäisen vuoden alokkaiden lempinimestä.
Nykyään lajia hallinnoi kansainvälisesti WPBSA (World Professional Billiards and Snooker Association), ja Suomessa Suomen Biljardiliitto (SBiL). Snookerin huipputurnaukset, kuten MM-kilpailu ja Masters, ovat Britannian televisioiduimpia urheilutapahtumia.
Pöytä, pallot ja välineet
Snookerpöytä
Virallinen snookerpöytä on suorakaiteen muotoinen ja sen sisämitat ovat 12 × 6 jalkaa (noin 3,66 × 1,83 metriä). Pöydässä on kuusi pussia: yksi jokaisessa kulmassa ja kaksi pitkien sivujen keskellä. Pelipinta on päällystetty tiiviiksi pingotetulla vihreällä veralla.
Pöydän alapäätyyn merkitään baulk-linja, joka kulkee päädystä 29 cm:n etäisyydellä yläpäätyä kohti. Baulk-linjalla sijaitsee D-alue (puoliympyrä, säde 29 cm), josta aloituslyönti suoritetaan.
Pallot
- 15 punaista palloa – kerätään pelistä pois pussitettaessa
- 6 väripalloa: keltainen, vihreä, ruskea, sininen, vaaleanpunainen (pinkki), musta
- 1 valkea lyöntipallo (kivi)
Kaikki pallot ovat halkaisijaltaan 52,5 mm ja painoltaan keskenään tasapainotettuja (3 g:n poikkeama sallittu pallosarjan sisällä).
Lyöntikeppi (queue)
Lyöntikepin minimipituus on 910 mm. Kepin paksumpi pää on lyöntipää, ja sen kärjessä on nahkasuojus, johon hierotaan liidumaa kitkan lisäämiseksi. Apuvälineitä – kuten ristipää-tukia ja pitkiä keppejä – käytetään lyönneissä joissa pelaaja ei muuten ulotu palloon.
Alkuasetelma ja pallojen paikat
Snookerin alkuasetelmassa kullakin värillisellä pallolla on oma kiinteä paikkansa. Punaiset pallot muodostavat kolmion pinkin pallon takana.
Snookerpöydän alkuasetelma. Värilliset pallot omilla pisteillään, punaiset muodostavat kolmion pinkin takana. 15 punaista palloa kolmiossa: 1+2+3+4+5.
Pallojen alkupisteet
- Vihreä – D-alueen vasempaan kulmaan (pelaajan näkökulmasta)
- Ruskea – baulk-linjan keskelle (D-alueen kaaren keskelle)
- Keltainen – D-alueen oikeaan kulmaan
- Sininen – pöydän keskelle
- Pinkki – pöydän keskilinjalle, kolmion eteen
- Musta – pöydän yläpäätyyn, ”spot”-pisteelle
- Punaiset (15 kpl) – kolmiomuotoon pinkin taakse, kolmion kärki osoittaa pinkkiä koskettamatta sitä
Pallojen pistearvot
Snookerin sydän on pallojen pistearvojärjestelmä. Jokainen pallo tuottaa eri määrän pisteitä pussitettaessa. Värilliset pallot ovat pistearvojärjestyksessä keltaisesta mustaan.
Yhdessä erässä on pöydällä yhteensä 147 pistettä kun kaikki pallot ovat pelissä:
- 15 punaista × 1 piste = 15 pistettä
- 15 mustaa (jokaisen punaisen jälkeen) × 7 pistettä = 105 pistettä
- Värilliset arvojärjestyksessä lopuksi (2+3+4+5+6+7) = 27 pistettä
- Yhteensä = 147 pistettä (maksimibreikki)
Pelin kulku vaihe vaiheelta
Snooker pelataan eri pituisina otteluina, joista jokainen koostuu eristä eli frameista. Yksi frame voitetaan keräämällä enemmän pisteitä kuin vastustaja yhden erän aikana. Ottelun voittaa se, joka voittaa ennalta sovitun määrän framea (esim. paras 7:stä, paras 11:stä, MM-finaalissa paras 35:stä).
Aloituslyönti D-alueelta
Aloittava pelaaja asettaa valkean pallon D-alueen sisälle ja yrittää osua punaisten pallojen kolmioon. Aloituslyönti ei yleensä yritä pussittaa palloa, vaan se on turvalyönti – valkea pallo lyödään takaisin lähtöpäätyyn vaikeaan asemaan.
Punainen pallo ensin
Pelaajan on jokaisen lyöntivuoron alkaessa osuttava ensin punaiseen palloon. Jos punainen pussittuu, pelaaja saa 1 pisteen ja lyöntivuoro jatkuu. Yhdellä lyönnillä voi pussittaa useammankin punaisen, jolloin saa pisteet jokaisesta.
Punaisen jälkeen väripallo
Pussitettuaan punaisen pelaaja nimeää seuraavan väripallon (yleensä mustan, koska se on arvokkain). Pelaajan on osuttava ensin nimeämäänsä väripalloon. Jos väripallo pussittuu, pelaaja saa sen pistearvon mukaiset pisteet (2–7).
Väripallo nostetaan takaisin pisteelleen
Niin kauan kuin pöydällä on punaisia palloja, pussitettu väripallo nostetaan aina takaisin omalle pisteelleen. Jos oma piste on varattu, väripallo asetetaan korkeimmalle vapaalle pisteelle. Tämä on tärkein ero biljardiin verrattuna.
Vuorottelu jatkuu: punainen → väri → punainen → väri
Pelaaja jatkaa vuoroaan vuorotellen punaisia ja väripalloja niin kauan kuin pussittaa onnistuneesti. Kun pelaaja ei pussita palloa tai tekee virheen, lyöntivuoro siirtyy vastustajalle, joka jatkaa pallojen senhetkisestä asemasta.
Kun punaiset loppuvat – väripallot arvojärjestyksessä
Kun viimeinen punainen on pussitettu ja sen jälkeinen väri pelattu, alkaa loppuvaihe. Nyt väripallot pussitetaan arvojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan: keltainen → vihreä → ruskea → sininen → pinkki → musta. Pussitettuja väripalloja ei enää nosteta takaisin pöydälle.
Erä päättyy mustan pussitukseen
Erä päättyy kun musta pussittuu (tai pelaaja tekee mustan kohdalla virheen). Jos pisteet ovat erän lopussa tasan, musta nostetaan takaisin omalle pisteelleen ja arvotaan kumpi pelaaja saa lyödä ensin – pisteistä pelataan ratkaisu yksinään mustasta.
Voittaja: enemmän pisteitä kerännyt
Yksittäisen erän voittaa enemmän pisteitä kerännyt pelaaja. Pisteet nollautuvat aina uuden erän alkaessa. Ottelun voittaa pelaaja joka voittaa ensin sovitun määrän eriä.
Aloituslyönti (break-off)
Aloituslyönti on snookerin tärkein turvalyönti. Pelaaja asettaa valkean pallon mihin tahansa D-alueen sisälle, ja sen on lyöntihetkellä oltava D-alueen rajojen sisällä tai niiden päällä. Aloituslyönti on laillinen vain jos:
- Valkean pallon ensimmäinen kosketus on punaiseen palloon
- Lyönnistä ei seuraa muuta virhettä (esim. valkea ei mene pussiin)
Huipputasolla aloituslyöntiä ei käytetä pussitusyrityksenä, vaan se suoritetaan turvalyöntinä. Tyypillinen ammattilaislyönti hipaisee punaisten kolmiota kärjestä ja saa valkean takaisin lähtöpäätyyn lähelle baulk-linjaa, jolloin vastustaja jää vaikeaan asemaan.
Virheet ja virhepisteet
Virhe (foul) on snookerin yleisin tilanne, joka päättää lyöntivuoron. Virheestä vastustajalle hyvitetään pisteitä – tyypillisesti 4 pistettä, mutta tilanteesta riippuen jopa 7 pistettä.
Yleisimmät virhetilanteet
- Valkea ei osu sallittuun palloon – väärän värisen pallon osuminen ensin
- Valkea menee pussiin – aina virhe (in-off)
- Pallo lentää pöydän ulkopuolelle – virhe (paitsi pussitus)
- Pelaaja koskettaa palloa kädellä, vaatteella tai kepin kuin lyöntipäällä
- Työntölyönti (push shot) – keppi pysyy kosketuksessa lyöntipalloon kun se osuu kohteeseen
- Hyppylyönti – valkea hyppää pallon yli ennen osumista (poikkeuksia, ks. SBiL:n säännöt)
- Lyödään kun jokin pallo liikkuu vielä
- Molemmat jalat irti lattiasta lyönnin aikana
- Punaisen pallon pussittaminen toisen punaisen jälkeen kun ei ollut sallittua
Virhepisteet – kuinka paljon vastustaja saa?
- Tyypillinen virhe: 4 pistettä
- Jos virheeseen liittyy väripallo, jonka arvo on yli 4, virhepisteet ovat kyseisen väripallon arvon mukaiset (sininen 5, pinkki 6, musta 7)
- Esimerkki: pelaaja yrittää osua punaiseen mutta osuukin ensin mustaan → 7 virhepistettä vastustajalle
- Jos saman lyönnin aikana tapahtuu useita virheitä, tuomitaan vain suurin virhepisteiden määrä
Virheen jälkeen vastustaja päättää
Virheen tapahduttua vastustaja saa virhepisteet ja voi valita kahdesta vaihtoehdosta:
- Pelata itse pallojen senhetkisestä asemasta, TAI
- Pyytää virheen tehnyttä pelaajaa lyömään uudelleen samasta asemasta
Vapaapallo (free ball)
Vapaapallo on yksi snookerin tärkeimmistä erikoissäännöistä, ja se tulee yllättävän usein vastaan. Vapaapallotilanne syntyy kun:
- Edellinen lyöntivuoro päättyy virheeseen, JA
- Valkea pallo jää asemaan jossa pelaaja ei voi leikata kohdepalloa kummaltakaan puolelta täydellisesti (eli on snookerissa ilman omaa syytään)
Tällaisessa tilanteessa pelaaja saa nimetä minkä tahansa pallon vapaapalloksi. Vapaapallo lasketaan sallitun pallon arvoiseksi, eli jos sallittuna on punainen, vapaapallosta saa 1 pisteen. Jos sallittuna on värillinen pallo (esim. musta), vapaapallosta saa 7 pistettä.
Vapaapallon erityispiirre: se palautetaan pisteelleen pussituksen jälkeen (paitsi jos vapaapalloksi nimetty pallo oli oikeasti punainen, jolloin se poistuu pelistä). Tämä mahdollistaa esimerkiksi taktisen tilanteen, jossa pelaaja ”tekee oman punaisen” käyttämällä väripalloa vapaapallona.
Mitä tarkoittaa snookerissa oleminen?
Sana snooker tulee tilanteesta, jossa valkealla pallolla ei ole suoraa reittiä sallittuun palloon – jokin toinen pallo seisoo tiellä. Pelaaja on tällöin ”snookerissa” tai ”snookered”.
Snooker-tilanteessa pelaajan on yritettävä:
- Osua sallittuun palloon vallin kautta (kierrelyönti tai kimpoiluyönti)
- Kierrellä pallon takana erikoislyönnillä (swerve, masse)
- Tai lyödä turvalyönti joka tarkoituksellisesti ei pussita mutta ei myöskään anna vastustajalle helppoa asemaa
Snookerin asettaminen vastustajalle on tärkeä taktinen ase. Hyvä pelaaja ei aina yritä pussittaa, vaan saattaa pelata turvalyönnin (safety shot) joka jättää valkean asemaan, josta vastustaja ei voi leikata sallittua palloa täydellisesti. Tällöin vastustaja joutuu joko ottamaan riskin tai tekemään tarkoituksellisen virheen.
Erän, pelin ja ottelun päättyminen
Snookerissa on kolme tasoa: erä (frame), peli (game) ja ottelu (match).
Erä (frame)
Erä päättyy kun:
- Toinen pelaaja luovuttaa erän (jos pisteet eivät enää matemaattisesti riitä voittoon)
- Musta pallo on pussitettu viimeisenä oikein eivätkä pisteet ole tasan
- Pelaaja tekee virheen mustan ollessa viimeinen pallo eivätkä pisteet ole tasan
Jos pisteet ovat erän lopussa tasan kun musta on viimeisenä, musta nostetaan takaisin omalle pisteelleen. Arvalla päätetään, kumpi pelaaja saa valita aloittajan, ja erä ratkaistaan pelaamalla vain mustasta. Ensimmäinen joka pussittaa tai jolle vastustaja antaa virhepisteitä, voittaa erän.
Peli ja ottelu
Peli on sovittu määrä eriä – esim. 5 erän peli, joka voitetaan kolmella erävoitolla. Ottelu on sovittu määrä pelejä. Käytännössä huipputasolla puhutaan vain otteluista, joiden pituudet vaihtelevat:
- Lyhyitä otteluita: paras 7:stä (joukkueturnaukset)
- Keskipituiset: paras 11:stä, paras 17:stä
- MM-kisojen finaali: paras 35:stä – ottelun voittaa joka voittaa ensin 18 erää
Breikki ja maksimibreikki
Pelaajan yhden lyöntivuoron aikana saamasta pistemäärästä käytetään nimitystä breikki (englanniksi break). Breikki päättyy kun pelaaja ei pussita palloa tai tekee virheen.
Yli sadan pisteen breikkejä kutsutaan century-breakeiksi, ja niistä pidetään tilastoa ammattilaisturnaustasolla. Muita arvostettuja breikkejä:
- 50+ breikki – aloittelijapelaajien tavoite
- 100+ breikki (century) – ammattilaistason saavutus
- 147 maksimibreikki – snookerin täydellinen breikki
Maksimibreikin tekeminen
Maksimibreikki vaatii että pelaaja pussittaa yhdellä lyöntivuorolla:
- Kaikki 15 punaista palloa, ja jokaisen punaisen jälkeen mustan pallon (15 × 1 + 15 × 7 = 120 pistettä)
- Tämän jälkeen kaikki värilliset arvojärjestyksessä keltainen → musta (2+3+4+5+6+7 = 27 pistettä)
- Yhteensä 147 pistettä
Ensimmäinen virallisesti tunnustettu maksimibreikki tehtiin vuonna 1955 (Joe Davis), ja ensimmäinen TV:ssä esitetty oli Steve Davisin breikki vuonna 1982. Nykyään maksimibreikkejä tehdään vuosittain noin 10–20 ammattilaisten turnauksissa, mutta jokainen niistä on edelleen merkittävä saavutus.
Strategiat aloittelijalle
Snookerin oppii pelaamaan muutamassa tunnissa. Hyvän pelin pelaamiseen menee vuosia. Tässä viisi strategiaa joilla aloittelija nostaa pelinsä tasoa nopeasti.
1. Mieti asema seuraavalle lyönnille
Älä vain yritä pussittaa – mieti minne valkea jää lyönnin jälkeen. Hyvä snookerpelaaja ajattelee aina vähintään 2–3 lyöntiä eteenpäin. Pussittaminen on helppoa, asemapeli vaikeaa.
2. Pussita musta jokaisen punaisen jälkeen
Musta tuottaa 7 pistettä, kaikki muut värit vähemmän. Aloittelija oppii pussittamaan punaisen ja sen jälkeen mustan – tämä on snookerin pisteytyksen ydin. Yksi punainen + musta = 8 pistettä.
3. Älä nyt pussita kaikkea heti
Jos asema näyttää huonolta, pelaa turvalyönti. Snooker on yhtä paljon strategiaa kuin tarkkuutta. Pakottamalla vastustaja virheeseen saat ilmaisia pisteitä ilman riskiä.
4. Harjoittele baulk-pään turvalyöntiä
Aloituslyönti ja muut turvalyönnit pyrkivät jättämään valkean takaisin baulk-päätyyn, kauas väripalloista. Tämä on perustaito jonka jokainen ammattilainen hallitsee ennen kuin pussittaa mitään tarkasti.
5. Opettele D-alueen perusasennot
Aloituslyönnin lisäksi D-aluetta käytetään aina kun valkea on lyöty pussiin. Harjoittele aloituspaikkasi: useimmat ammattilaiset käyttävät joko ruskean takana olevaa ”kotipistettä” tai vinottain D:n vasemmasta kulmasta lähtevää kulmaa.
Snooker vs. biljardi: mitä eroa?
Snookeria sekoitetaan usein biljardiin, mutta lajit ovat erilaisia. Tärkeimmät erot:
- Pöytä: snookerpöytä on suurempi (12 jalkaa) kuin amerikkalaisen biljardin pöytä (9 jalkaa). Pussit ovat snookerissa pienemmät ja kaarevampireunaiset, mikä tekee pussittamisesta vaikeampaa.
- Pallot: snookerissa on 22 palloa (15 punaista + 6 väripalloa + valkea), biljardissa yleensä 16 palloa.
- Pisteytys: snookerissa pussitettavilla palloilla on eri arvot (1–7), biljardissa pelimuoto määrittää säännöt (esim. 8-ball, 9-ball).
- Pelin kesto: snookererä kestää yleensä 15–60 minuuttia, biljardipeli usein vain 5–15 minuuttia.
- Strategia: snookerissa turvapeli on yhtä tärkeää kuin pussittaminen. Biljardissa keskitytään enemmän pussitustarkkuuteen.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on maksimibreikki snookerissa?
Maksimibreikki on snookerin täydellinen lyöntisarja: 147 pistettä yhdellä lyöntivuorolla. Se vaatii että pelaaja pussittaa kaikki 15 punaista palloa ja jokaisen punaisen jälkeen mustan, sekä lopuksi kaikki värilliset arvojärjestyksessä. Maksimibreikki on harvinainen jopa ammattilaistasolla.
Mikä on pallojen pistearvojärjestys snookerissa?
Punainen 1, keltainen 2, vihreä 3, ruskea 4, sininen 5, pinkki 6 ja musta 7 pistettä. Värilliset pallot pussitetaan loppuvaiheessa arvojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan: keltainen → vihreä → ruskea → sininen → pinkki → musta.
Mitä tarkoittaa ”snookerissa oleminen”?
Snookerissa oleminen tarkoittaa että valkealla lyöntipallolla ei ole suoraa reittiä sallittuun palloon – jokin toinen pallo seisoo tiellä. Pelaajan on yritettävä osua sallittuun palloon vallin kautta, kierrelyönnillä tai muulla erikoistekniikalla. Snookerien asettaminen vastustajalle on tärkeä taktinen ase.
Mitä tapahtuu jos virhe tapahtuu?
Virheestä vastustaja saa virhepisteitä – tyypillisesti 4 pistettä, mutta jos virheeseen liittyy arvokkaampi väripallo (sininen, pinkki tai musta), virhepisteet ovat sen arvon mukaiset (5, 6 tai 7). Lyöntivuoro siirtyy vastustajalle, joka voi joko pelata itse tai pyytää virheen tehnyttä lyömään uudelleen.
Mikä on vapaapallo (free ball)?
Vapaapallo on tilanne, joka syntyy kun edellinen lyöntivuoro päättyi virheeseen ja valkea pallo jäi asemaan, josta sallittua palloa ei voi leikata kummaltakaan puolelta. Pelaaja saa nimetä minkä tahansa pallon vapaapalloksi ja yrittää pussittaa sen sallitun pallon arvolla.
Kuinka snooker-erä päättyy?
Erä päättyy kun musta pallo on pussitettu viimeisenä oikein, tai kun pelaaja tekee virheen mustan ollessa viimeisenä pöydällä. Jos pisteet ovat tasan, musta nostetaan takaisin pisteelleen ja erä ratkaistaan pelaamalla vain mustasta.
Mikä on snookerpöydän virallinen koko?
Virallinen snookerpöytä on sisämitoiltaan 12 × 6 jalkaa, eli noin 3,66 × 1,83 metriä. Tämä on selvästi suurempi kuin amerikkalaisen biljardin pöytä (9 jalkaa). Pöydässä on kuusi pussia: yksi jokaisessa kulmassa ja kaksi pitkien sivujen keskellä.
Saako pussittaa useamman pallon yhdellä lyönnillä?
Useamman punaisen pallon pussittaminen yhdellä lyönnillä on sallittua – pelaaja saa pisteen jokaisesta. Mutta useamman väripallon pussittaminen samalla lyönnillä on virhe (paitsi vapaapallotilanteessa). Punaisen ja väripallon yhtäaikainen pussitus on aina virhe.
Mistä snooker on lähtöisin?
Snooker syntyi 1800-luvun loppupuolella Intiassa, jossa brittiarmeijan upseerit kehittivät biljardista oman versionsa. Lajin kehittäjänä pidetään eversti Sir Neville Chamberlainia. Ensimmäiset viralliset säännöt kirjattiin Ootacamundissa vuonna 1882. Sana ”snooker” tuli kadettikoulun ensimmäisen vuoden alokkaiden lempinimestä.
Kuka voitti snookerin MM-kisat?
Snookerin MM-kisat ovat lajin arvostetuin turnaus, ja ne pelataan vuosittain Sheffieldin Crucible-teatterissa. Tuoreimmat tulokset löydät esimerkiksi WPBSA:n virallisilta sivuilta (wpbsa.com) tai Eurosportin lähetyksistä. Historian eniten MM-kultaa voittaneita ovat Stephen Hendry ja Ronnie O’Sullivan (7 voittoa kumpikin).
Onko snooker ja biljardi sama asia?
Eivät ole sama asia, mutta sukulaisia. Biljardi on yleisnimi mailapeleille, jotka pelataan veralla päällystetyllä pöydällä. Snooker, amerikkalainen biljardi (8-ball, 9-ball) ja kahden pelaajan kara-biljardi ovat kaikki biljardin muotoja, mutta säännöiltään ja pöytäkooltaan erilaisia.
Voiko snookeria pelata kotona?
Periaatteessa kyllä, mutta täysikokoinen snookerpöytä vaatii vähintään 5,5 × 4 metrin huoneen lyöntikepin liikkumavaraan ympärillä. Pienempiä snookerpöytiä on saatavilla 7 ja 9 jalan kokoisina, mutta niiden mittasuhteet eivät vastaa virallista lajia. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa on snooker-saleja, joissa voi vuokrata pöytäaikaa.